sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Viimeinen imetyspostaus tässä blogissa (osa 5 siis)

Jaaha, nyt sitten siirryttiin tälle tasolle, että minä en mitään kruunua tai tunnustusta kaipaa vaan haluan vain ajatella lapseni parasta... Voi elämän kevät, me muutko sitten emme ajattele lapsemme parasta???

Kyllä lapselle äidin maitoa tärkeämpi on äidin mielenterveys. Jos äidin mielenterveys ja jaksaminen kusee, niin siinä konkurssissa ei maito paljon enää lämmitä. Mikäli äitiyksilö kokee tarvitsevansa pientä irtiottoa vauvasta vaikka joka ilta, niin sitten tarvitsee. Eli jos vaihtoehtona on vaikkapa 80-prosenttisesti imettävä täysissä ruumiin ja sielun voimissa oleva äiti ja 100-prosenttisesti imettävä väsynyt hermoraunio, niin kumpikohan mahtaa ajaa enemmän lapsen parasta? Ja jos taas täysimetys onnistuu ja äiti saa siitä vielä itsekin voimaa, niin hieno homma. Kyllä se kuuluisa lapsen paras koostuu niin monesta tekijästä, että kenenkään kotoa tuskin löytyy absoluuttista ja yleispätevää totuutta.

Tähän yhteen korvikekommenttiin on kuitenkin vielä pakko puuttua: "Tuo rinnastuksesi monikansallisten yritysten tuotteiden (tässä tapauksessa korvikkeiden) tukemisesta vaikkapa saksalaisiin lastenvaunuihin kyllä mielestäni ontuu. Samalla perusteellahan voisi todeta, että jos joku perhe käyttää lapsellaan kertakäyttövaippoja, ei heidän kannata kierrättääkään, kun kerran joka tapauksessa täyttävät kaatopaikkoja kertiksillä. Pienistä puroista ne meretkin koostuvat ja ihan samoin pienillä valinnoilla on suuressa kokonaisuudessa merkitystä myös pyrittäessä kestävään/eettiseen kehitykseen." Unohtuuko kirjoittajalta, että rintamaitoa tuottaakseen äidin on syötävä ja juotava, ja kaikki ruoka ja juoma on pakattu jotenkin? Väittäisin, että Valion Turengin-tehtaassa suomalaisten lehmien maidosta tuotettu, kierrätettävään pahvipakkaukseen pakattu, huoneenlämmössä säilyvä Tutteli tuottaa pienemmän ekologisen jalanjäljen kuin suuri osa normaalista ruokakaupasta myytävistä ruuista (esim. ulkomailta tuodut, muoviin pakatut tai kylmässä säilytettävät tuotteet). Eli jos vauva syö jossain välissä korviketta, niin siltä osin äiti taas syö vähemmän itse. Ja mitä eettisyyteen tulee, niin vaikka puolen vuoden aikana ostettujen Tutteleiden tuotosta osa menee brändin omistavalle Danonelle, niin kurkistapa vaatekaappiisi ja totea, millainen määrä riistopalkalla ja hyönteismyrkyillä kasvatettua puuvillaa sulla siellä on ja kuinka kaukaa jokainen riepu on lentokoneella ihan sinua varten tuotu. Kyllä nykymaailmassa ulkolaisten firmojen välttäminen on mahdotonta, ellei rupea ihan linkolaksi. Nokiakin taitaa olla itse saatana, kun myy tuotteitaan ympäri maailmaa.

Ja jos nyt vielä puhutaan niistä pienistä puroista, niin vaikkapa nyt niistä saksalaisista vaunuista syntyy paljon isompi puro. Jos vähän tsemppaisit ja ajattelisit maailman ja lapsesi parasta, niin kantaisit lastasi kantoliinassa, koska kantoliinahan tutkitusti parantaa lapsen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja kuormittaa maapalloa huomattavasti vähemmän kuin teollisesti tuotetut lastenvaunut. (Tunnen perheitä, joissa vaunut on korvattu kantoliinalla.)

Ihan nyt vain tiedoksi vielä teille, joitten mielestä imetyksen lisäksi tarjotulla noin puolen vuoden mittaisella korvikeruokinnalla olen lapseni parhaan lisäksi tuhonnut myös maapallon: Lapseni pukeutuu käytettyihin vaatteisiin ja käyttää käytettyjä kestovaippoja, suuri osa lapseni tarvikkeista on lainattu, lastani on kannettu lukemattomia tunteja kantoliinassa, meillä ei ole koskaan ollut autoa eikä itselläni ole edes ajokorttia, meillä ei ole mikroaaltouunia (muista, että jos ajattelisit lapsesi parasta, et lämmittäisi lapsen ruokia mikroaaltouunissa), en syö lihaa, olen Unicefin vakituinen kuukausilahjoittaja, asuntomme lämpiää kaukolämmöllä ja huonelämpötila pyritään pitämään 21 asteessa, meillä kierrätetään jätteet eikä meille osteta uusia laitteita ennen kuin edelliset hajoavat (meidän telkkarissa on ollut keltainen kuva jo kohta vuoden). Niin ja telkkarihan itse asiassa pysyi meillä kiinni yli vuoden, kun digiboksi hajosi eikä haluttu heti ostaa uutta. Että jos nyt pikkasen kukin osaisi ajatella suuruusluokkia ja mittakaavaa, niin kyllä koko elämän mittaisilla valinnoilla on hiukka enemmän merkitystä kuin muutamalla Tutteli-purkilla (jolloin äidin ruuat vastaavasti kuormittavat vähemmän). Esim. yhden lasisen chileläisen punkkupullon jalanjälkeen sopii melko monta turenkilaista pahvituttelia.

Tämä viides postaus on tässä blogissa viimeinen imetyspostaus. Mahdolliset kommentit luen edelleen suurella mielenkiinnolla mutta omalta osaltani jätän imetysvatvomisen tähän ja jatkan toimimista lapseni parhaaksi.

10 kommenttia:

Elinainen kirjoitti...

huh heijaa mikä keskustelu täällä onkaan ollut. :)

Jokainenhan tekee kuten parhaaksi näkee, kunhan ei toiminnallaan vahingoita lasta. Se vois olla mun kiteytys tähän kaikkeen.

Mä oon ihan samaa mieltä että äitiyksilön hyvinvointi, sekä fyysinen että henkinen sellainen, pitää myös muun perheen vähän enemmän hyvinvoivana. :) (enkä unohda isäyksilöäkään - hänenkin hyvinvointisa on ehdottoman tärkeää muun perheen kannalta)

Jos äitiyksilö stressaa paineiden alla kun ei kykene täysimetykseen, ekologiseen elämään ja muutenkaa olemaan kertakaikkisen täydellinen, niin minkälaista elämänhallintaa silloin opettaa lapsilleen? Kohtuus kaikessa ja kunhan toimii omien arvojensa mukaan niin kaikki menee varmasti hienosti.

Mehän ollaan kaikki erilaisia perheitä, eikös se ole vain hieno asia? :D

Mukavaa kesän odotusta sinne! :)

Maiju kirjoitti...

Hallelujaa ja Aamen tälle postaukselle! Ihme vatvomista kommentoijien osalta. Itse en enää noita kaikkia edellisen postauksen kommentteja jaksanut loppuun asti asiallisina pitää. Eiköhän tämä aihe olisi jo tässä, niin hyvää ja luontevaa keskustelua kuin se onkin herättänyt? Annetaanpas vaikka tasapuolisesti kaikille mammoille (jopa niille, jotka eivät hae itselleen kruunua, vaan vain sitä kuuluisaa oman lapsensa parasta) ihan ikiomat kruunut ja kunnianosoitukset omista saavutuksistaan, oli ne sitten tuotettu missä muodossa tahansa. Muuten voidaan varmaan antaa kaikkien kukkien kukkia, eikö? :D

Marjaana kirjoitti...

Komppaan Maijua, hallelujaa :)! Ihanaa, että oot löytäny sen oman tien ja jaksat pitää siitä kiinni. Teillä todellakaan ei ollu imetys aluksi helppoa, joten kiva kun voit nauttia siitä nyt.

Itsellä kun ei ole vielä lapsia, tuntuu välillä todella pelottavalta, paljonko ihmiset kommentoivat toisten elämää ja tekoja. Monissa blogeissa on kerrottu ihmisten kommenteista raskausaikana tai synnytystä odotellessa sekä toki vauvan synnyttyä. Kuinka sitä uskaltaa tälläiseen mielipiteiden ja kommenttien sekamelskaan edes suunnitella tuovansa joku päivä pienen, viattoman ihmisen ;)?

Oikein ihanan aurinkoisia kevätpäiviä ja onnellisia hetkiä koko perheelle :). Pitäkää lippu korkealla ja nauttikaa toisistanne :).

Tiitu kirjoitti...

Nyt kyllä koen, että minun edellinen kommenttini tulkittiin hiukan väärin. Vastasin yleisellä tasolla esittämiisi näkökulmiin, eikä tarkoitukseni ollut kritisoida teidän perheenne valintoja. Pahoittelen, jos sen niin koit.

Tuo kommenttini siitä, etten mitään tunnustusta täysimetyksestä odota, viittasi aiempaan ihmettelyysi siitä, miksi joillekin pelkän rintamaidon antaminen on niin tavattoman tärkeää ja pohdintaasi, onko se jokin äitiyden mitta. Ja se, että kerroin tehneeni valinnan lapseni parasta ajatellen (en siis mitään äitiyden mittareita täyttääkseni) ei _todellakaan_ viitannut siihen, ettäkö ajattelisin, etteivät toisin toimivat ajattelisi lapsensa parastaan. Kommentti viittasi vain ja ainoastaan omaan toimintaani.

Olen tismalleen samaa mieltä siitä, että äidin mielenterveys on huomattavasti tärkeämpää kuin se, saako vauva ruoakseen rintamaitoa vai korviketta. Tuskin kukaan oikeasti voi toista mieltä olla. Toisaalta tähän juuri viittasin edellisessä kommentissani sillä, että liian usein äidin tarpeiden toteuttaminen nähdään vastakkaisena täysimetykselle tai lapsen tarpeiden huomioimiselle ylipäänsä. Minusta tässäkin on useimmiten löydettävissä kultainen keskitie, eikä täysimetyksen tarvitse estää äidin itsensä toteuttamista ja irtiottoja kotiäidin arjesta läheskään siinä määrin kuin käytännössä nykyisin tapahtuu.

Kun nyt tuon kommentin korvikkeen epäeettisyydestä suoraan yksikön toisessa persoonassa minuun kohdistit, niin vastaanpa siihenkin. Jos voidaan olettaa, että maidontuotantoon tarvittava energia saadaan yksinomaan kiinalaisista päärynäomenista ja Nestlen suklaasta, niin todennäköisesti Tuttelin syöttäminen lapselle edustaa kestävämpää kehitystä. Valitettavasti tällaista johtopäätöstä ei kuitenkaan voida mennä tekemään. On aika lailla mahdotonta tutkia, mitä äiti jättäisi syömättä, jos ei imettäisi tai päinvastoin mitä ei-imettävä äiti söisi lisää, jos imettäisi. Ja kuinka paljon näissä skenaarioissa oikeasti on eroa. Useimmat äidithän menettävät painoaan imetyksen seurauksena, ja itse luulen, etten olisi syönyt juurikaan vähempää, vaikken olisikaan imettänyt. Sitten en vaan olisi laihtunut imetyksen myötä. Mutta tämä kaikki on aikamoista spekulaatiota. En kuitenkaan jaksa uskoa, että maidontuotantoon tarvittava energiamäärä automaattisesti saavutettaisiin monikansallisia/epäekologisia tuotteita nauttimalla.

Lienee ihan selvää, ettei ylikansallisten firmojen tuotteiden ostamista oikein nykypäivänä voi täysin välttää. Vaikutat tiedostavalta ihmiseltä ja senpä vuoksi en oikein ymmärrä mihin viittaat argumentointillasi siitä, ettei monikansallisten tuotteiden ostamista voi välttää. Kun et kuitenkaan tunnu (kuten en minäkään) olevan sitä mieltä, että tällä perusteella on ihan sama, mitä ostaa. En allekirjoita "kaikki tai ei mitään" -ajattelua.

Viittauksesi vaatekaappiini koin hiukan asiattomaksi, mutta todettakoon, että siitä huomattava osa on kirpparilta ostettuja sekä luomu-tuotettuja vaatteita. Tottahan siellä jokunen halpaketjuista uutena ostettu vaatekin on, mutta en koe, että se tekisi tarpeettomaksi/hyödyttömiksi kaikki muut pyrkimykseni tehdä kestäviä valintoja, pikemminkin ehkä päinvastoin.

Ja minä nimenomaan "tsemppaan ja ajattelen lapseni ja maailman parasta kantamalla lastani kantoliinassa" (ja vieläpä useimmiten luomupuuvillaisessa). Itse asiassa en ole rattaita käyttänyt yli vuoteen. Valitettavasti sellaiset tuli hankittua, kun en ennen vauvan syntymää tajunnut, ettei niitä välttämättä tarvita. Eli sikäli maailma ei rattaiden osalta meidän perheen kohdalla säästynyt turhalta tuotannolta, mutta kestäväthän nuo tietysti useammalla lapsella edelleenmyytäessä, koska ovat meidän jäljiltä käytännössä käyttämättömät.

Tuskin kukaan ajattelee, että tuhoaisit maapalloa sillä yhdellä Tutteli-purkilla päivässä (varsinkin kun teet muuten paljon ympäristöystävällisiä valintoja). Breedin pohdiskeleva kommentti, josta tämä kaikki taisi lähteä liikkeelle, oli nähdäkseni yksi näkökulma pohdintaasi, olisiko oikeasti mitään hyötyä pyrkiä eroon siitä vähäisestä korvikemäärästä. Breedi toi keskusteluun mukaan uuden näkökulman, jota kuka tahansa voi pohtia tai olla pohtimatta tahoillaan. Minusta kukaan kommenteissa ei ole väittänyt suoraan eikä epäsuorasti, että olisit tuhonnut maapallon ja lapsesi parhaan puolen vuoden mittaisella korvikeruokinnalla. Tietysti tällaiset keskustelut netissä ovat hankalia, kun toisten kirjoituksista voi tehdä niin metsään meneviä omia tulkintoja (kuten vaikkapa se lapsettomuuskommentti taannoin), eikä toiselle pääse heti esittämään tarkentavia kysymyksiä, eikä vastapuoli pääse heti korjaamaan väärinymmärrystä.

Aliisa kirjoitti...

"Jos voidaan olettaa, että maidontuotantoon tarvittava energia saadaan yksinomaan kiinalaisista päärynäomenista ja Nestlen suklaasta, niin todennäköisesti Tuttelin syöttäminen lapselle edustaa kestävämpää kehitystä."
Viittasin tekstissä ihan normaaleihin ruokakaupassa myytäviin tuotteisiin, kun kirjoitin "ulkomailta tuodut, muoviin pakatut tai kylmässä säilytettävät tuotteet". Esimerkiksi pitkän kylmäketjun vaatiman maitotölkin jalanjälki on huomattavasti suurempi kuin huoneenlämmössä säilytettävän Tuttelin (tai minkä tahansa muun Suomessa tuotettavan huoneenlämmössä säilyvän UHT-maitotuotteen). Huoneenlämmössä säilyvä pahvitutteli hakkaa myös esim. talvella kasvihuoneissa kasvatettavat kotimaiset vihannekset tai esim. muoviin pakatut kylmässä säilytettävät kanasuikaleet. Arvelen, että aika monen imettävän äidin ruokavalioon kuuluu maito, vihannekset tai kana.

Olen ilman muuta sitä mieltä, että äidinmaito on parempaa ravintoa kuin korvike. Mutta jos on tilanteita, jolloin korvike sopii lapsen hyvinvointiin tähtäävään kokonaispalettiin paremmin, on kestävä kehitys aika laimea argumentti, jonka vuoksi korvike pitäisi jättää antamatta.

"Useimmat äidithän menettävät painoaan imetyksen seurauksena, ja itse luulen, etten olisi syönyt juurikaan vähempää, vaikken olisikaan imettänyt. Sitten en vaan olisi laihtunut imetyksen myötä."
Eli nythän tällä logiikalla voisin kannustaa sinua tekemään yhden kestävään kehitykseen tähtäävän valinnan laihduttamalla eli syömällä ja kuluttamalla vähemmän. Kuten sanoit, pienistä puroista ne meretkin koostuvat ja ihan samoin pienillä valinnoilla on suuressa kokonaisuudessa merkitystä myös pyrittäessä kestävään/eettiseen kehitykseen.

helena kirjoitti...

YHTÄ VOUHOTUSTA KOKO TÄYSIMETYS !! Minä en jaksanut lukea kaikkia kommentteja edes kokonaan, aivan sekoja... Oliko se tosiaan NOIN VAIKEAA:) No hyvät äitienpäivät kaikille.

Kaneli kirjoitti...

Intohimoista keskustelua tärkeästä aiheesta, mutta ikävää on, että usein nämä keskustelut kääntyvät ikäväksi vääntämiseksi ja äideille tyypilliseksi kampitteluksi... Eiköhän parasta ole se, mikä on parasta?! :D

Kiitos blogistasi, mukavaa luettavaa. Ollaan aika tavalla samoilla linjoilla monesta asiasta, ja sellainen on aina ilahduttava huomio! Mukavaa kevättä sinne!

Emppa kirjoitti...

Mulla on vekara vielä(kin) mahassa, joten en sinällään osaa/jaksa osallistua missään määrin keskusteluun imetyksestä. Halusin kuitenkin sanoa, ttä mua kovasti huvittaa toi "lapsen parhaan ajattelu", koska sillä voidaan syyllistää ja läimiä ihan mihin suuntaan vaan ja melkein mistä vaan asiasta. Mullekin on jo selitetty, miten miehen siskon käyettyä turvakoppaa, kun "haluat varmaan lapselles varmaan parasta..." - vaikka koppa on reilun vuoden vanha eikä ikinä ollut kolarissa.

IMO se lapsen paras todellakin koostuu aika monesta muustakin asiasta, kun "oikeaoppisesta" suorittamisesta, mutta kaikkein tärkeintä kai olisi, että jokainen perhe löytää ne itselleen sopivimmat toimintatavat, jotta arki rullaa ja kaikilla on hyvä olla. Mitä väliä miten naapuriperheessä samat jutut tehdään...?

Hyvää äitienpäivää tasapuolisesti kaikille!!!

Anonyymi kirjoitti...

Olen lukenut innolla ja mielenkiinnolla aliisan kirjoituksia ja tämä viimeisinkin saa mun kannatuksen. Aina löytyy kritisoijia ja itse en ymmärrä sitä miksi meidän joidenkin naisten "täytyy" käydä arvostelemaan ja mittailemaan kenenkin kykyjä ja suorittamista. Iloitaan ja nautitaan siitä että on lapsia, annetaan jokaisen kasvattaa lapsensa omalla tavallaan, varmasti jokaisen kasvatus on jonkun mielestä aina kuitenkin "väärin". Ja puhun nyt "henkisesti ja sosiaalisesti terveistä ja turvallisista perheistä". Tärkeintä että lapsella on tukea ja turvaa ja maalaisjärjellä hoituu loppu. Turha alkaa mielestäni arvostelun lailla vertailla jonkun tyyliä ja valintoja, mielipiteille on toki oikeus kaikilla. Tsemppiä ja mukavia hetkiä Saiman kanssa :). Blogiasi on ollu tosi mukava ja hyödylinen seurata.

Anonyymi kirjoitti...

En imettänyt minäkään kuin vajaan kuukauden enkä ole sen huonompi äiti kuin kukaan muukaan. Lapsi kasvaa ja voi hyvin. Ei ole kenenkään etu että väsynyt mamma silmät ristissä syöttää tenavaa ja pelkää milloin nukahtaa lapsen päälle.

Blog Widget by LinkWithin