perjantai 14. marraskuuta 2008

Neuvolakuulumisia, osa 100

RV 39+2

Kaikki menee ihan samaa rataa. Mahamitta pysynyt samana eli 36 cm mutta pää syvemmällä ja alempana kuin ikinä. Meidän yhteispaino (hih) oli tippunut puoli kiloa, mikä on ihme, koska oon vetänyt suklaata ja joulutorttuja ihan urakalla. Olo on tosi pöhöttynyt ja turvonnut, joten olin ihan varma, että painoa olis tullut lisää ainakin kilo viikossa. Mutta ei siis.

Verenpaine, lähinnä alapaine, oli pikkasen kohonnut (ekalla otolla 126/93, tokalla 119/90), mutta se kuulemma kuuluu asiaan näin loppumetreillä. Mikään huima se ei oo edelleenkään. Ipanan painoarvioksi terkkari kopeloi 3500 - 3600 grammaa (viikko sitten 3400 g) eli ihan jees.

Mulla on seuraava aika ens torstaina eli päivää yli lasketun ajan. Terkka ehotti kuitenkin, että jos voisin tulla verenpaineen ja pissan pikatsekkaukseen maanantaina iltapäivällä ihan vaan varmuuden varmistamiseksi. (Pissassa ei tosin vielä kertaakaan oo ollu yhtään mitään.) Ei saa kuulemma säikähtää, koska mitään ei oo vialla, mutta koska hänellä nyt sattuu olemaan pieni rako, niin voisin yhtä hyvin tulla. Mutta kuulemma olen jo niin "synnyttävän oloinen", että vauva voi syntyä vaikka viikonloppuna. Pyysi kuitenkin, että jos intoudutaan synnyttämään, niin jätettäis hänelle vastaajaan viesti, niin ei turhaan odottele maanantaina. :)

On muuten pari päivää ja yötä ollu nyt aika tujuja supistuksia (tämä oli ilmeisesti osa sitä mun "synnyttäjän olemusta"). Oon jo päässyt hajulle, että ne saattaa sattua ihan tosissaan. Esim. viime yönä heräsin useempaan kertaan sellaseen supistukseen, että piti ihan vetää ittensä sikiöasentoon (heh, meitä oli sitten kaksi), kun kramppas niin kovasti ja poltti alamahasta ja alaselästä. Terkka sanoi, että vaikka tulee yksittäisiä supistuksia eikä mitään sarjatulta, niin jos ne on voimakkaita, niin voi ne yksittäisetkin ihan hyvin edistää tilannetta. Että kuulemma voi helposti aueta useemman sentin ilman, että synnytys on ns. virallisesti alkanut.

Mutta joo. Tänä iltana on nyt alkanut tulla sellanen fiilis, että totta tosiaan, synnytys saattaa olla jo kohta käsillä. Olishan se aika hurjaa. Välillä oon ihan että jee jee kohta tää piina on ohi, ja sitten taas välillä vedän pientä paniikkia, että apua mun elämä muuttuu lopullisesti.

On tää kyllä omituista.

2 kommenttia:

Silverthorne kirjoitti...

Koita kestaa viela vahan aikaa!!! One-piece-asu-apupaketti lahti asken tulemaan! :)

Anonyymi kirjoitti...

Mulla on kahdessa viimeisessä raskaudessa ollut kohdunsuu 3-4cm auki ilman kipeitä supistuksia ja ilman että synnytys ois ollut käynnissä. Synnytykset onkin sitten olleet aika nopeita.

Blog Widget by LinkWithin