perjantai 18. tammikuuta 2008

Varmistus

Vuoto jatkui keskiviikolle asti. Tänään perjantaina kävin ultrassa, jotta asia tulee selväksi, vaikkakin jo maanantaina ajattelin, että tämä oli sitten tässä. Ja niinhän se olikin. Minähän en nyt siitä ruudun harmaasta kuvasta mitään nähnyt, mutta gynekologi näki kuulemma ihan selvästi, että raskaana on oltu ja kaikki on poistunut eli ei tartte pelätä mitään tulehduksia yms. Tarkisti vielä, että myöskään kohdunulkopuolisesta ei oo kyse. Esitteli mulle jotain reunoja ja limakalvoja, mutta en kyllä saanut kuvasta mitään käsitystä. Piti positiivisena, että olin tullut raskaaksi, jotta ei sillä puolella siis ongelmaa. Kuulemma erittäin yleisiä nämä alkuraskauden keskenmenot.

Ja kertoi myös, että koska kyseessä on ensimmäinen raskaus ja samalla ensimmäinen keskenmeno siis, niin tilastot sanoo, että seuraavan raskauden kanssa ei oo yhtään suurempaa riskiä keskenmenoon kuin kellään muullakaan, että vasta useammilla keskenmenoilla on merkitystä.

Kehotti myös nyt sitten olemaan yrittämättä ennen kuin seuraavan kerran on tullu kuukautiset, jotta kohdun limakalvot saa toipua. Eli jos heti seuraavasta ovulaatiosta nappais kiinni, niin kohtu ei olis vielä välttämättä valmis. Sanoi myös, että voi jokusen viikon viedä, että homma palautuu omaan rytmiinsä, kun hormonit saattaa pitää munarakkulat holdissa vielä jonkin aikaa.

Noh, positiivista tosiaan, että niinkin mitättömällä yrittämisellä (yksi muhinointikerta) tulin raskaaksi. Nyt vaan pitää malttaa odottaa ens kerhoihin asti ja sitten aloittaa kalenterin tarkkailu uudestaan.

Mies sanoi, että on kyllä pettynyt, että shrimp ei selvinnyt. Kun olin pari päivää muualla tällä viikolla, niin Mies oli oikein yöllä pohtinut, että voi kamala, jos shrimp ei tartu koskaan kiinni. Ilmeisesti tähän asti Mies on ollut normipositiivinen, että lapsia tulee sitten, kun niitä tehdään. Nyt eka kertaa kävi siis mielessä, että eipä niitä niin vaan tehdäkään.

No niin, katse eteenpäin ja uutta putkeen.

PS. Hyvä, että tulin ottaneeksi valokuvan plussatestistä, niin ei tartte pohtia jälkikäteen, että kuvittelinko vain. :)

3 kommenttia:

T kirjoitti...

Jep. Ei tuosta ainakaan lannistua kannata kun kai ovat niin yleisiä nuo alkuraskauden keskenmenot. Tosiaan positiivistä, että ainakin voit tulla raskaaksi! Vaikkei se nyt miltään hyvältä lohdutukselta tuntuisikaan...

Sanna kirjoitti...

Voi, olen tosi pahoillani. Mulla meni 6 viikkoa että kierto palautui keskenmenon jälkeen. Tai siis palautui ja palautui. Yhdet kerhot ja sitten Pikku-ukko sai alkunsa. Jaksuja kovasti ja katse tulevaisuuteen =)

orava kirjoitti...

Niin, kai tuosta pitää vain yrittää kerätä se positiivinen, että voit raskautua ja noinkin helposti!

Jaksamista ja tsemppiä jatkoon!

Blog Widget by LinkWithin