maanantai 27. elokuuta 2007

Muhinoinnista

Olin kuullut kyllä juttuja, että pillereitten lopettaminen saa muhinakuumeen aikaan. Uskalsin tätä epäillä, kunnes olen nyt itse sen kourissa. Rupesin tässä nyt kuitenkin miettimään, johtuuko tämä jokapäiväinen kuume todella siitä, että jotkut hormonit on hyrähtäneet käyntiin, vai siitä, että tiedostan raskaaksi tulemisen mahdollisuuden (jota siis kovasti haluaisin), joten alitajuntani "käskee olemaan muhinaorientoitunut", vaikka en ikään kuin luontaisesti olisi yhtään sen kuumeisempi kuin normaalistikaan. Eli siis, jos EN haluaisi tulla raskaaksi mutta olisin kuitenkin luontaisten hormonieni armoilla, haluaisinko näin kovasti muhinoida? Oli miten oli, Mies ei uskalla nyt tehdä mitään, halusin tai en. Että silleen.

torstai 23. elokuuta 2007

Nyt muistan...

...miksi aloitin 10 vuotta sitten syömään pillereitä. Nimittäin nyt 2 päivää kestäneiden kerhojen aikana on verta virrannut meikäläisen putkistoissa saman verran kuin ehkä viimeisen 5 vuoden aikana yhteensä. Pilleriaikaan koko homma oli ohi parissa päivässä ja verta tuli nyt juuri sen verran, että tajusin, mikä päivä on.

Kierron pituus oli nyt ekalla kerralla näemmä 27 päivää. Ihan hyvä pituus, mikäli tässä nyt pitäisi jotain osumatarkkuutta osata sihdata. Tosin Mies on nyt vaipunut paniikkiin niin syvälle, että muhinointia saan odottaa tod. näk. jouluun saakka... Mies oli ajatellut asian niin, että meikäläisen koneiden käynnistys vie ainakin muutaman kuukauden, joten mitään vauvoja ei silti olis syntymässä vielä vähään aikaan. Noh, itseäni ilostuttaa tietysti se, että ylipäänsä sisuksissani on toimintaa näiden 10 horroksessa vietetyn vuoden jälkeen.

keskiviikko 8. elokuuta 2007

Joo kai se oli

(VAROITUS: yksityiskohtaisia ruumiintoimintoja)

Jossain luki, että ovulaation aikana/jälkeen voi "erittyä limaa" ja sitähän sitten erittyikin maanantaina. Todella omituista. Jossain luki myös, että ovulaatiokivun lisäksi voi olla parikin päivää jotain alavatsakipua. Ja sitähän siis oli myös sekä maanantaina että tänään. Siis yllättävänkin kipeä oli, kun ei oikein tehnyt mieli syödäkään mitään.

Mutta onpa kyllä erikoista olla nyt ihan luonnon tilassa. Vähän hirvittääkin näin jälkikäteen, että on 10 vuoden ajan ollut joidenkin syötyjen hormonien armoilla. En tätä oo siis juurikaan koskaan miettinyt, koska mulla ei oo koskaan ollu pienimpiäkään ongelmia pillerien kanssa. Samaa merkkiä söin alusta loppuun ihan tyytyväisenä. En jaksa uskoa, että pillerit on tehneet mitään tuhoa muhun - kai ne joltain syövältä (muistaakseni se näin menee) on suojelleetkin.

Outoa, että jatkossa en voikaa enää kellontarkkuudella säädellä kerhojen (suom. menkat) alkamista. Tosin nythän se tarkotus oliskin tietty, että niitä ei kohta taas oliskaan. :) Outoa kuitenkin jotenkin "menettää kontrolli omaan ruumiiseensa".

Mutta Mies on siis jonkin sortin paniikissa. Kun lauantai-iltana ihmettelin oikeanpuoleista tuntemustani, ei muhinointiyrityksestäni tullut nukkumaan mennessä mitään. "No jos me nyt jotain, niin sieltä tulee sitten heti vauva!" Miestä pelottaa, että huhti-toukokuun vaihde on liian aikaisin, kun hän haluaisi, että hänen työ- ja muut kuvionsa olisivat vauvan tullessa varmemmissa kantimissa. Tosin kylläpä hän vähän aikaa sitten sanoi myös, että kyllähän vauvan tuleminen varmaan pistäisi vähän vipinää ikuisuusopintojen loppuunsaattamiseen. Näin varmasti.

Tänään, kun kerroin, että on näitä alavatsakipuja, niin Mies naureskeli, että niinhän mää sanoin, että sulla kuitenkin heti kaikki alkaa toimia. Noh, itse olen hyvilläni, ja taitaa hänkin oikeasti olla, koska positiivinen "ongelmahan" tämä nyt on, vaikkakaan siis Miehen uimareiden uimataidosta ei luonnollisestikaan ole vielä mitään tietoa, joten pahimmassa tapauksessa ei riitä edes, että mulla koneet hyrrää.

Ai niin vielä: Jännityksellä odotan, muutunko psyykkisesti jotenkin eriksi nyt, kun olen luonnon armoilla. Jotkuthan sanoo, että pillereiden aikana on "eri ihminen". Itselleni kuitenkin olen viimeset 10 vuotta ollut ihan "normaali ihminen", joten aika erikoista, jos tämä normaalius jotenkin muuttuu joksikin. Mies on tätäkin naureskellut, että kun olen kuulemma jo muutenkin ihan "sekanen likka", niin jos nyt vielä tulee jotain ylimääräsiä tunnekuohuja arkipäivään, niin herranjestas. :)

sunnuntai 5. elokuuta 2007

Onko tämä ovulaatio???

(VAROITUS: sisältää yksityiskohtaista tietoa ruumiintoiminnoista)

Nimittäin tänään on nyt tuntunut oikealla puolella alavatsassa sellasta pientä painetta ja kipua, mitä MUISTAAKSENI sillon 10 vuotta sitten tuntui aina ovulaation aikaan!! Siis mullahan ei oo kymmeneen vuoteen irronu ykskään munasolu (ainakaan ei olis pitänyt), joten mun muistikuvat on hatarat. Jouduin äsken menemään ihan nettiin surffailemaan, että monentenako päivänä sen pitäis tapahtua.

Eli 13. - 15. päivä on normikierron ovulaatio, mutta mulla olis nyt niinku 11. päivä. Ajattelin sitte eka, että vähän aikasta, kunnes muistin, että itse asiassa ne pillerithän mää hankin alunperin siksi, kun kierto oli vain 21 päivää ja vuoto runsasta (6 - 7 päivää). Eli mun luontainen kierto on lyhyempi kuin 28, sikäli mikäli se luontainen nyt pilsujen jälkeen on vielä sama kuin luontainen kierto 10 vuotta sitten. Eli itse asiassa tää kipuilu voi tosiaan olla sitä itteään!!!

Silloin aikoinaan tunsin aina, kummalta puolelta oli irtoamassa. Ja nyt siis erehdyttävästi tuntuu siltä. TAI sitten mulla on umpisuoli, hehe :D

Mutta aika siistiä olis, jos konehuoneessa oliskin jo toimintaa!

PS. Luultavasti loputtomat konemetaforat alkavat tökkiä kohta myös itseäni, vaikka ne ammattitaudinomaisesti tänne eksyivätkin. (Olen koneensuunnittelun DI.)
Blog Widget by LinkWithin